torstai 23. maaliskuuta 2017

Kevytyrittäjyys oli ponnahduslauta omalle firmalle

Viimeksi blogissa kerroin perustaneeni oman yrityksen, toiminimen. Olen nyt freelance-toimittaja ja viestintäyrittäjä. Ennen tätä varsinaista yrittäjyyttä ehdin kokeilla yrittäjämäistä toimintatapaa tekemällä työkeikkoja laskutuspalvelun kautta eli niin sanottuna kevytyrittäjänä.

Laskutuspalvelun tai laskutusosuuskunnan avulla voi tehdä työkeikkoja ilman omaa yritystä ja kaikkea siihen liittyvää byrokratiaa. Työn tekijä markkinoi ja hankkii asiakkaat itse, tekee työn ja lähettää asiakkaalle laskun laskutuspalvelun kautta. Laskutuspalvelu maksaa kaikki verot, eläkemaksut ynnä muut työnantajan maksut, ja lopulta tilittää palkan työntekijän tilille. Vastineeksi laskutuspalvelu ottaa siivun asiakkaalta laskutetusta palkkiosta.

Monen kevytyrittäjän toimisto on kevyt - pelkkä läppäri :)


Laskutin sivutoimisia keikkoja


Itse rekisteröidyin laskutuspalvelun käyttäjäksi muutama vuosi sitten, kun minulta pyydettiin keikkaa ammattijärjestäjänä. Myöhemmin tein keikkoja myös toimittajana. Samaan aikaan laskutuspalvelun käyttäjänä olin kokopäivätyössä ja myöhemmin opintovapaalla.

Kevytyrittäjyys oli varsin kätevä tapa tutustua yrittäjyyteen. Piti opetella hinnoittelemaan oma työ. Laskutettava palkkio on ihan eri asia kuin palkka, jonka työsuhteessa oleva saa, sillä siitä menee välistä monia kuluja. Arvonlisäverotuksen perusteet piti ymmärtää. Kevytyrittäjyys tosin sopii lähinnä oman työsuorituksen myymiseen. Tavarakauppaan se ei ole paras ratkaisu.

Laskutuspalvelun käyttö oli aika helppoa. Rekisteröityminen, asiakkaan tietojen tallentaminen, laskun lähettäminen sekä palkkion maksuun laittaminen itselle sujuivat jouhevasti. Itse valitsin laskutuspalvelukseni Ukko.fi:n, mutta vastaavia on useita muitakin saatavilla.

Palvelumaksujen kanssa voi pelata


Ainoa ongelma kevytyrittäjyydessä liittyi laskutuspalvelun palvelumaksuihin. Ukon ottama siivu on viisi prosenttia, mutta kuitenkin vähintään 15 euroa laskutuksen arvonlisäverottomasta loppusummasta. Jos laskuttaa pieniä summia, niitä voi niputtaa ja laittaa palkkion maksuun itselle kerralla, jolloin voi säästää palvelumaksuissa.

Oma toimintani oli sen verran satunnaista ja pienimuotoista, että niputin palkkioita. Välillä jouduin odottamaan palkkion saamista ikävän kauan. Ensin lähetin laskun, sitten odotin, että laskutusaika eli yleensä kaksi viikkoa menee ja asiakas maksoi laskun eräpäivänä. Sitten piti odottaa ehkä useammankin kuukauden että tulee seuraava keikka, jonka kanssa edellisen palkkion voisi niputtaa, jotta palvelumaksu ei veisi suhteessa ylisuurta osaa.

Kevytyrittäjyydestä oli hyötyä starttirahaa hakiessa


Kevytyrittäjyys on uusi ilmiö, ja viranomaisten tulkinta siitä ei käsittääkseni ole aivan vakiintunut. Kannattaa ottaa tarkkaan selvää, mitä omalle työttömyysturvalle käy, jos työttömänä ollessaan ryhtyy tekemään keikkoja laskutuspalvelun kautta.

 Itse jännitin ennen yrittäjäksi ryhtymistä sitä, kuinka kokemus kevytyrittäjänä vaikuttaisi starttirahan myöntämiseen. Olin kuullut tarinoita siitä, että kevytyrittäjyys saattaisi olla sekä este että plussa starttirahan myöntämiselle. Starttirahan myöntämisellehän on ehtona, että yritystoimintaa ja yrityksen markkinointia ei ole aloitettu. Kävin NewCo Helsingin yritysneuvonnassa ennen starttirahahakemuksen jättämistä, ja sieltä kerrottiin, että kevytyrittäjäkokemus on vain hyvä asia starttirahaa myönnettäessä. Kohdallani siitä ei ainakaan ollut haittaa, sillä minulle myönnettiin starttiraha.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti