torstai 29. toukokuuta 2014

Ilmainen raha kelpaa aina

Lomalle ikuiseen Roomaan - apurahalla tai lahjakortilla?

Joskus rahaa tai rahanarvoisia etuja on saatavilla pienellä vaivalla. Itse ainakin olen sen verran ahne ja laiska, että jos vaikkapa jonkin hakemuksen rustaamalla voi saada tuntuvan taloudellisen hyödyn, teen sen mielelläni.

Ahneus ja laiskuus on itseironiaa, sillä asian voi nähdä toisinkin päin. Yleensä raha on rankan työnteon takana ja tulee palkan muodossa. Pidän työstäni, mutta en määrättömästi. Jos rahaa voi saada helpomminkin, niin totta ihmeessä tartun tilaisuuteen. Tätä voi pitää fiksuna ennakkointina ja suunnitteluna.

Apurahoja on moneen lähtöön


Apurahoja ei jaeta vain taiteilijoille ja tutkijoille. Niitä voi saada ihan tavallinen tallaajakin. Esimerkiksi oman ammattikuntani edustajille jaetaan apurahoja virkistysmatkoihin. Siis ihan siihen, että saa työn lomassa levättyä jossakin mukavassa kohteessa.

Siitä vaan siis säätiöitä tutkimaan. Kannattaa seurata myös esimerkiksi oman ammattiliiton lehteä ja muita viestintävälineitä, joissa ilmoitetaan haettavista apurahoista. Vaadittavat hakemukset vaihtelevat yksityiskohtaisuudeltaan.

Nettikilpailut palkitsevat


Olet ehkä kuullut jostakin tutusta, joka on arvonnasta voittanut kivan palkinnon. No niinhän se menee, että jos osallistuu yhteen arvontaan, todennäköisyys voittaa on pienen pieni. Jos osallistuu useampaan, todennäköisyys kasvaa ja voittokin osuu kohdalle joskus.

Kilpailuihin ja arvontoihin osallistumisesta voi tehdä ihan systemaattista. Hommaa helpottavat sivustot kuten Plaza, joihin kilpailulinkkejä on koottu. Siellä ilmoitetaan arvottava palkinto, jotta voi valita mieleiset kilpailut.

Itse olen voittanut jopa matkalahjakortin nettikilpailuista – sekä tietysti useita pienempiä palkintoja. Ainakin se epäluulo on tullut kaadettua, että kilpailuja järjestävät firmat eivät lopulta jakaisikaan mitään palkintoja vaan keräisivät vaan potentiaalisten asiakkaiden yhteystietoja.

Hyvinvointiyhteiskunnan hedelmät


Nettikilpailuihin verrattuna varsin erilaista maailmaa edustavat yhteiskunnan tuet ja etuudet, joita myönnetään heikommassa asemassa oleville.

Aina kun elämäntilanteeseen liittyy sairaus, vamma, kuntoutus, työllistyminen ja niin edelleen, kannattaa tarkistaa, liittyykö siihen jonkinlaista etuutta (tai vaikkapa vakuutuskorvausta), jonka voisi saada.

Tiesitkö esimerkiksi, että kesätöissä oleva nuori voi päästä leikkaukseen työnantajan vakuutuksen piikkiin, jos hän työtehtävissä loukkaa olkapäänsä pahasti? Kaikki työsuhteessa olevat on vakuutettu tapaturmien varalle.

Itselläni on joissakin tilanteissa tullut yllätyksenä oikeuteni tukeen. Sosiaaliturvan väärinkäyttäjistä puhutaan paljon, mutta uskon, että paljon tukia jää myös hakematta tietämättömyyden takia. Kela tai esimerkiksi sairaaloiden sosiaalityöntekijät ovat tässä hyvä tietolähde.

Rankkaankin arkeen tarvitaan lomaa


Suomi on sen verran hyvinvointivaltio, että heikommassa asemassa olevien lomailuakin tuetaan. Näitä tuettuja lomia myönnetään sosiaalisin, taloudellisin tai terveydellisin perustein. Eli muun muassa yksinhuoltajien, velkaantuneiden ja pitkäaikaissairaidenkin on mahdollista päästä lomailemaan kohtuullisella hinnalla.

Tuetuille lomille pitää tehdä hakemus, jotta niille voi päästä. Lomia järjestävät eri lomajärjestöt, joiden tiedot on koottu tänne. Lomia on ympäri vuoden muun muassa kylpylöissä ja muissa kotimaisissa kohteissa. Tuetuilla lomilla on järjestettyä ohjelmaa ja puoli- tai täyshoito. Maksuna on pieni omavastuu, ja matkat paikan päälle pitää hoitaa itse.

Ihan kuka tahansa voi koettaa hakea, kunhan vain hakemukseen perustelee loman tarpeensa tarpeeksi hyvin. Hakemukset pisteytetään valintaa varten.

Katso myös, kuinka onnistuin saamaan kaksi apurahaa kielikurssiin Ranskassa.

torstai 22. toukokuuta 2014

Tili miinuksella, nollilla tai plussalla – jokaiselle oma opus

Jokainen on eri vaiheessa omassa taloudenhoidossaan ja vaurastumisessa: yhdellä on kymppitonni velkaa, toinen elää kädestä suuhun nollavelalla mutta myös nollaomaisuudella, kolmannella on jo varallisuutta hankittuna.

Eri tilanteisiin tarvitaan erilaisia neuvoja, ja siksi on hyvä, että Suomessa on julkaistu eri lähtökohdista tuleville erilaisia talouskirjoja.

Perusasioista helpolla kielellä


Titi Heikkilän Talous hallintaan – miten opit hoitamaan talouttasi niin että voit nauttia elämästä (2011) on suunnattu aloittaville oman kukkaron kuninkaille ja kuningattarille. Siinä neuvotaan esimerkiksi luottokorttivelasta eroon pääsemiseen ja kehotetaan ottamaan kuukausittainen säästäminen tavaksi.

Heikkilä itse ryhtyi kirjoittamaan kirjaa elettyään viiden lapsen yrittäjä-äidin elämää, jossa kaikki raha mikä tuli, myös meni. Hän havahtui siihen, että asiat voisivat olla paremmin.

Heikkilä on koulutukseltaan erikoispsykologi, joten raha-asiat eivät ole hänen ominta erikoisosaamistaan. Mutta ihan osuvia huomioita ja neuvoja hän kirjoittaa. Hän käsittelee myös muun muassa lapsille annettavaa talouskasvatusta ja raha-asioita parisuhteessa, joista ei kovin paljoa muualla kirjoiteta.

Tiukille taloustaitureille


Vähän edistyneemmille säästöpossun kartuttajille sopii Terhi Majasalmen Totuus taloudestasi (2013). Kirja on tosi havainnollinen opas henkilökohtaiseen taloudenhallintaan ja vaurastumiseen.

Majasalmi kehottaa pohtimaan omia rahaan liittyviä uskomuksia ja ajatuksia. Hän kysyy, kuinka paljon pystyt säästämään tuloistasi, kuinka moneksi kuukaudeksi vararahastosi riittää, miten kehität rahan arvoisia taitojani ja kuinka monta tulonlähdettä sinulla on. Lukija pääsee tekemään oman tuloslaskelman ja taseen.

Teoksen loppuosassa Majasalmi neuvoo yksityiskohtaisesti asuntosijoittamisessa, johon hän itse on erityisesti perehtynyt. Jos asunnot sijoituskohteena eivät kiinnosta, kyseiset luvut voi hypätä yli.


Itse bongasin tästä kirjasta kehoitukset määrittää oma sijoitusstrategia. Aiemmin kerroin siitä, kuinka olen kiinnostunut indeksirahastoista. Vielä kannattaisi miettiä tarkemmin sijoitusstrategiaa, eli esimerkiksi milloin realisoin toteutuneet tuotot tai milloin vetäydyn sijoituksista pois, jos kurssit laskevat.

Kaipaatko lisää houkuttelevaa luettavaa? Lataa ilmainen kirjalista, jossa on 20 suomenkielistä ja 5 englanninkielistä teosta oman kulutuksen ja talouden hallinnasta.

tiistai 13. toukokuuta 2014

Oma koti vai vuokrakoti?

Kivannäköinen tönö!

Olen pohtinut viime aikoina kovasti sitä, onko kannattavampaa asua omassa asunnossa vaiko vuokralla. Meillä on oma kerrostaloasunto, vieläpä aika iso. Se oli siis aikanaan iso hankinta.

Hieman harmittaa, että minulla on setelit seinissä, eli suomeksi sanottuna paljon rahaa kiinni asunnossa. Samat varat voisivat olla sijoituksissa kasvamassa korkoa sen sijaan että itse maksan asuntolainasta korkoa. Haluaisin, että minulla olisi enemmän muuta omaisuutta kuin se, joka on sitoutunut asuntoon.

Googletus oma vai vuokra? -kysymykseen panee vain pään pyörälle. Blogeista löytyy monimutkaisia laskelmia, joissa on useita eri muuttujia ja osa niistä vain oletuksia. Jonkun mielestä kannattavampaa on asua omistusasunnossa, jonkun mielestä vuokralla.

Ja varmasti tämä onkin monimutkainen kysymys, johon löytyy aina tilannekohtainen vastaus. Vuokrien ja asuntohintojen taso vaikuttavat, samoin haluttu asumisalue ja niin edelleen.

Omistusasumisen plussat:


+ Asuntolainaa maksamalla säästää koko ajan itselleen
+ Kun laina on maksettu pois, asuminen on hyvin edullista
(+ Henkisenä plussana asumisen vakaus ja vapaus remontoida oman mielen mukaan)

Omistusasumisen miinukset:


- Asuntolainan korkojen verovähennysoikeus pienenee lähivuosina
- Mitä jos asuntoa ei saa myytyä silloin kun on tarve? Esim. kodin sijainti ja tarjottujen asuntojen määrä markkinoilla vaikuttavat

Vuokralla asumisen plussat:


+ Vuokran jälkeen rahaa saattaa säästyä sijoituksiin, jotka tuottavat voittoa
(+ Henkisenä plussana asumisen huolettomuus ja helppo eroon pääsy)

Vuokralla asumisen miinukset:


- Maksettu vuokra ei kartuta omaa varallisuutta
(- Henkisenä miinuksena huonot mahdollisuudet kodin muuntamiseen mieleiseksi, riski sopimuksen irtisanomisesta ei-toivottuun aikaan)

Sitten on vielä oman ja vuokrakodin väliltä olevat ratkaisut eli osaomistusasunnot ja asumisoikeusasunnot. Niistä ei paljoa kuule, lienevätkö kovin suosittuja (tai kannattavia).

Joku taas kapinoi yleistä asuntolainanottonormia vastaan päättämällä kerätä asunnon ostoon tarvittavan summan kokoon etukäteen. Pitkä tie, mutta voi siinä olla ituakin, sillä kyllä pitkään laina-aikaan sitoutunut asuntovelkainen maksaa pitkän pennin korkoja urakan aikana.

Kyllä on sekavia nämä pohdinnat, ota tästä nyt sitten selvää. Mitä näkökulmia teillä on tähän lisää?