sunnuntai 18. elokuuta 2013

Vertaamalla voi tajuta onnellisuutensa

Blogini teemana ovat talous, kuluttaminen ja onnellisuus. Taloudesta ja kuluttamisesta on tullut kirjoitettua jo jonkin verran, joten nyt on onnellisuuden vuoro.

Tuntuuko olo onnettomalta, kun itseään vertaa menestyviin julkkiksiin?



Itse olen oivaltanut jotakin omasta hyväosaisuudestani sillä, että en ole verrannut itseäni julkkiskermaan Victoria Beckhameineen ja Jorma Olliloineen, vaan olen pohtinut, millainen on maapallon keskivertoasukas ja hänen elämänsä.

Maapallon väkirikkaimmat valtiot ovat Kiina ja Intia, joten keskivertoasukaskin olisi jompaa kumpaa kansalaisuutta. Näissä maissa on enemmän miehiä kuin naisia, mutta pohdinnoissani pidän sukupuoleni samana.

Hei, nimeni on Radha

Kiinalaisena tai intialaisena naisena olisin köyhä. Olisin mennyt naimisiin nuorena saamatta valita itse puolisoani. Ehkäisyä olisi vaikeasti saatavilla. Olisin käynyt koulua murto-osan niistä vuosista, jonka koulutukseni täällä Suomessa on kestänyt.

Tekisin raskasta, suorittavaa työtä pitkät päivät. Ay-liike ei kohentaisi työolojani. Lisäksi tekisin perheen kaikki kotityöt, kenties kärsisin myös kotiväkivallasta. Ravintoni olisi yksipuolista, terveydenhoito olisi liian kallista minulle. En olisi koskaan eläessäni matkustanut ulkomaille.

Hyvä Suomi!

On lottovoitto syntyä Suomeen, sanotaan. Mielestäni tässä on jotain ituakin. Totta kai meilläkin riittää yhteiskunnallisia epäkohtia, mutta mittakaava on erilainen kuin kehittyvissä maissa.

Meillä yhteiskunnallinen infrastruktuuri on kunnossa, lainsäädäntöä noudatetaan, ihmisiin voi luottaa, sopimuksista pidetään kiinni. Viranomaisasiat hoituvat nopeasti verrattuna muihin maihin ja ilman lahjuspyyntöjä. Terveydenhoitoa on saatavilla ja yliopistokoulutuskin ilmaista.

Itse ainakin olen aika ylpeä Suomesta. Ja samalla kiitollinen ja tyytyväinen siitä, että olen saanut syntyä tänne.

Suhtautuminen ratkaisee

Haluan vielä tarkentaa, että en tarkoita, etteikö kuka tahansa ihminen voisi olla onnellinen, asui sitten missä tahansa. Rankoistakin kokemuksista voi selvitä voittajana.

Sanontahan kuuluu niin, että ei elämässä ratkaise se, miten asiat ovat, vaan se, miten asioihin suhtautuu.

Historian havinaa

Vielä toinen esimerkki vertaamisen avulla onnekkuuden tajuamisesta niille, joille maantieteellinen vertailu ei kolahda.

Mieheni on kiinnostunut historiasta, ja hän luki kirjan 1600-luvun lopun suurista kuolonvuosista Suomessa. Tuolloin paljon väkeä kuoli nälkään ja tauteihin. Kirjan mukaan ihmiset söivät nälkäänsä esimerkiksi olkia, jotka kuitenkin olivat sopimattomia ihmisen ruuansulatukselle ja lopulta tappoivat syöjänsä.

Siippani saattaa jonkin pettymyksen kohdattuaan todeta, että hänen ei ainakaan tarvitse syödä olkia.

Lopuksi linkkejä kehittyvien maiden ihmisten elämästä kertoviin lehtiin:


Kirjoja:
  • Sarita Skagnes: Vain tytär. 2010.
  • Norma Khouri: Kunniamurha: rakkaus ja kuolema nykypäivän Jordaniassa. 2003.
  • Barnes & Boddy (toim.): Aman: somalitytön tarina. 1996.
  • Phoolan Devi: Minä, Phoolan Devi: Intian bandiittikuningattaren hurja elämä. 1997.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti